Umami muualla Facebook

Julkaistu 26. 12. 2017 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

Hyvää Tapania!

Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä on ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen  ja hänen myötään kaikkien marttyyrien muistopäivä.  Mutta tapaninpäivä on myös todennäköisesti joulua paljon vanhempi juhlapäivä, jo ajalta ennen kristinuskoa. Siihen viittaa se, että päivää on pidetty myös hevosten ja hevosmiesten päivänä.

Vasemmalla: Pyhä Stefanos Pyhän Bonifatiuksen kirkosta, Leeuwardenista, Alankomaista. Stefanoksen tunnusmerkkejä ovat palmunoksa ja kivet.

Pyhä Stefanos, Tapani oli varhainen kristitty, joka toimi Jerusalemin alkuseurakunnassa huoltotyön valvojana. Hän esiintyi rohkeasti Jeesuksen puolustajana ja eräiden Mooseksen kulttimenojen vastustajana. Sen vuoksi hän joutui juutalaisten vainon kohteeksi ja erään kansanmellakan aikana hänet kivitettiin kuoliaaksi ensimmäisellä sataluvulla jKr. Pyhän Tapanin muistoa alettiin viettää kristittyjen keskuudessa jo 300-luvulla. Myöhemmin hän sai katolisen kirkon kalenterissa muistopäiväkseen joulukuun 26. päivän.

Rembrandt: Pyhän Tapanin kivitys, 1625. Tämä teos on Rembrantin ensimmäisiä maalauksia, jossa on raamatullinen aihe. Sanotaan, että taiteilija on kuvannut omat kasvonsa miehelle Pyhän Tapanin yläpuolella.

Rembrandt: Pyhän Tapanin kivitys, 1625. Tämä teos on Rembrandtin ensimmäisiä maalauksia, jossa on raamatullinen aihe. Sanotaan, että taiteilija on kuvannut omat kasvonsa Pyhän Tapanin yläpuolella olevalle miehelle.

Kun Suomessa joulupäivänä on perinteisesti käyty kirkossa mutta  muuten oltu hiljaa aloillaan, on tapanina lähdetty iloisesti reellä ja hevosilla tapaninajoon.  Tapaninpäivän tapahtumat kuvastavat perheen vapautumista joulujuhlan viettoon liittyneestä vakavuudesta ja hartaudesta. Varhain heränneet tapaninajajat ajoivat talosta taloon ja Itä-Suomessa päin herättivät talonväen kysymällä kestityksen toivossa: “Onko Tahvana talossa?” Jos Tahvana oli kotona, se oli merkkinä siitä, että vieraat olivat tervetulleita, ja heille tarjottiin tahvanaa eli viinaryyppy.

Pyhä Tapani Överselön kirkosta Ruotsin Södermanlandista

Pyhä Tapani Överselön kirkosta Ruotsin Södermanlandista

Tapaninpäivä on joulun tavoin yhdistelmä monesta juhlasta. On arveltu, että germaaniset kansat ovat keskitalvella viettäneet ikivanhaa, pakanallista hevosjuhlaa uhriaterioineen ja kilpa-ajoineen. Jotta vanha  juhla olisi saatu nivotuksi kristilliseen jouluun, annettiin pyhälle Stefanokselle – Tapanille – hevosmiehen ominaisuuksia ja häntä alettiin pitää hevosten suojelijana. Näin oli helpompi siirtyä pakanallisen hevosjuhlan vietosta juhlimaan pyhää Tapania. Vanhan hevosjuhlan jäänne näkyy kuitenkin vielä tapaninajelussa ja kenties tapaninpäivän ravikilpailuissakin. Ruotsalaisessa jouluperinteessä Tapanista on tullut Staffan stalledräng, josta yksi Lucianpäivän vanhoista balladeista kertoo. Kansanperinteessä marttyyri Stefanos on muuttunut kuningas Herodeksen tallirengiksi.

”Staffan var en stalledräng,
vi tackom nu så gärna,

han vattnar sin fålar fem,
allt för den ljusa stjärnan.

Ingen dager synes än,

stjärnorna på himmelen de blänka.”

Englannissa tapaninpäivää kutsutaan nimellä Boxing Day. Nimi ei suinkaan viittaa nyrkkeilyyn, niinkuin joskus luullaan. Viktoriaanisella ajalla tuli tavaksi, että säätyläisperheissä palvelusväki sai isäntäperheiltään tapaninpäivänä lahjoja, “boxes“. Laatikoissa saattoi olla myös rahaa tai ruokaa. Huolehdittuaan isäntäväen joulunvietosta palvelijat saivat tapanina vapaapäivän ja lähtivät nämä lahjalaatikot mukanaan viettämään sitä sukulaistensa luokse.


Kirjoita kommentti