Umami muualla Facebook

Julkaistu 12. 2. 2012 Teksti Liisa Wilska, kuvat Liisa Wilska Yksi kommentti Luonto ja vapaa-aika

Käynti kreivin kartanossa

Lumisen  talven keskellä on mukava muistella viimekesäistä käyntiä Malmgårdin kartanossa Pernajassa. Malmgård sijaitsee n. 25 km Porvoosta koilliseen lähellä Koskenkylänjokea.

Malmgårdin isäntä, kreivi Johan Creutz ja hänen kreivittärensä Kristina ottivat pienen ryhmämme sydämellisesti vastaan ja  esittelivät  tämän vaikuttavan uusrenessanssilinnan.  Malmgårdilla on suomalaisten mittojen mukaan ainutlaatuinen historia; omistajien nimi on ollut Creutz vuodesta 1614 saakka. Jos otetaan lukuun vain suvun miespuoliset jäsenet, kartanolla on ollut 16 omistajaa; nykyinen omistaja kreivi Johan Creutz edustaa kahdettatoista omistajasukupolvea.

Johan Creutz otti meidät ystävällisesti vastaan kartanon portailla.

Kartanon varsinainen historia alkoi jo vuonna 1606, kun kuningas Kaarle IX läänitti 30 tilaa Pernajassa virolaiselle sotaleskelle nimeltään Catharina Hess von Wichdorff. Tällä tavalla kuningas korvasi  Catharinalle sen, että hänen aviomiehensä oli kaatunut sodassa isänmaan puolesta. Kun Catharina sittemmin vuonna 1614 avioitui Ernst Larsson Creutzin kanssa Suur-Sarvilahdesta, joka myöskin sijaitsee Pernajassa, läänitys siirtyi aviomiehelle. Tämä läänitys laajennettiin kuningas Kustaa II Adolfin aikana lahjoitukseksi vuonna 1625.

Alkuperäiset, komeat kattomaalaukset koristavat suurta keskeissalia.

Kartanon muotokuvakokoelmaa.

Aivan 1880-luvulle asti Malmgårdia voidaan luonnehtia tavanomaiseksi herraskartanoksi. Alkuperäinen päärakennus oli kaksikerroksinen, puinen  empirerakennus, jota reunusti kaksi mansardikattoista siipirakennusta. Kreivi Carl Magnus Creutz, joka oli suuri vaikuttaja Suomen politiikassa 1800-luvulla ja toimi mm. maaherrana Turussa 1864-89, oli sitä mieltä, että vanha päärakennus oli aivan liian vaatimaton. Sen takia hän antoi arkkitehti F.A. Sjöströmille tehtäväksi suunnitella nykyisen suuren, linnamaisen kivirakennuksen.  Suomen kartanokulttuuria rikastutettiin todella komealla ja ainutaatuisella luomuksella. Tämä rakennus, jota epäröimättä voidaan kutsua linnaksi,  jopa palatsiksi,  toteutettiin vuosina 1882-85.  Sen tyyli on hollantilainen uusrenessanssi. Rakennuksen runko on pitkä, mutta sen katkaisee kuutiomainen keskiosa. Pituutta vaimentavat myös korkeat aumakatot, jotka torninhuippuineen antavat talolle ranskalaisen 1600-luvun leiman.

Upea venetsialainen kattokruunu salin katossa.

Yksi Creutzien maineikkaista esi-isistä: Carl Gustaf Creutz (1660-1728), kenraali Kaarle XII:n joukoissa.

Malmgårdissa ulko- ja sisäpuolen sopusointu on saumaton. Linnassa on kreivi Johan Creutzin lapsena oppiman muistisäännön mukaan “huoneita yhtä monta kuin vuodessa viikkoja” ja “ikkunoita yhtä monta kuin päiviä vuodessa”. Sisätilat ovat mahtavan komeat isoine saleineen, loputtomasti jatkuvine huoneiden riveineen ja upeine kattomaalauksineen. Vanhaa esineistöä on valtavat määrät, pelkästään muotokuvia viitisenkymmentä.

Sergelin veistämä reliefi Gustav Philip Creutzista (1731-85), joka oli diplomaatti, runoilija ja Kustaa III:n ystävä.

Malmgårdin kartano on historiallisen nähtävyyden lisäksi tänä päivänä myös nykyaikainen tila, joka on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn n. 500 ha:n suuruisilla pelloillaan. Luomutuotteita myös jatkojalostetaan tilalla. Lisäksi kartanolla harjoitetaan maatilamatkailua ja metsätaloutta. Kartanon tarvitsema sähköenergia tuotetaan oman kosken vesivoimasta ja ensiluokkainen vesi saadaan omasta lähteestä.  Malmgårdin erikoisuus on oma panimo. Oluen raaka-aineena käytetään spelttiä eli alkuvehnää, jota on vanhastaan käytetty oluen valmistukseen Saksassa.  Kartanopanimon päätuote on Malmgård Dinkel -olut.  Dinkel tarkoittaa spelttiä saksaksi.

Malmgårdin panimon tähtituote: Malmgård Dinkel -spelttiolut.

Panimon valtavia olutsammioita.

Johan Creutz esitteli meille panimon tuotevalikoimaa.

Saimme käynnillämme nauttia vanhan navetan tiloihin rakennetun  olutpanimon esittelyn ohessa erinomaisia olutmaistiaisia. Oli todella mielenkiintoista saada perehtyä oluenvalmistuksen saloihin.  Malmgårdin omia maataloustuotteita myydään viehättävässä kartanopuodissa – siellä on tarjolla viljatuotteita, jauhoja, olutta, leivonnaisia ja paljon muuta maittavaa. Myös kahvila löytyy kartanon alueelta.

Kartanon lukuisat ulkorakennukset ovat arkkitehtuuriltaan ja kooltaan vaikuttavia.

Kivinen leijona vartioi linnaa ympäröivää puistoa, joka on lähes 20 ha:n suuruinen.

Malmgård on edelleen yksityinen koti – sitä on välillä vaikea muistaa, kun katsoo 52-huoneista, valtavaa uusrenessanssilinnaa. Kartanoon otetaan kuitenkin huhti-syyskuussa vastaan ryhmävierailuja. Panimo, kartanopuoti ja paja ovat sen sijaan auki ympäri vuoden. Lisätietoja aukioloajoista ja muista yksityiskohdista saa Malmgårdin kotisivuilta.

Käynti Malmgårdissa on ainutlaatuinen ja unohtumaton elämys – tällaista linnaa Suomessa ei ole toista!


Aiheet: , , , , , ,

Yksi kommentti

  1. Hyvä

    Hyvä

    Vastaa kommenttiin

    Kirjoittanut

    Nimetön

    21. 11. 2015 9.32

Kirjoita kommentti