Umami muualla Facebook

Julkaistu 20. 11. 2009 Teksti Mervi Hannele Sandbacka Ei kommentteja Ajankohtaista Hyvinvointi Luonto ja vapaa-aika

Työn iloa elämään

Mistä on työn ilo tehty? Tasapainosta työn ja vapaa-ajan välillä, työyhteisön toimivuudesta, työn mielekkyydestä, työhön vaikuttamismahdollisuuksista, palautteen saamisesta ja antamisesta, keskusteluista työkavereiden kanssa. Ja kissan nostamisesta pöydälle, aina kun se on tarpeellista.

Hyvinvointi työssä tai sen puute syntyy arjen tilanteissa. Meitä työntekijöitä on monenlaisia. Toiset tekevät työnsä verkkaisemmin, toiset ripeämmin. Jotkut ovat ulospäin suuntautuneita, toiset tykkäävät tehdä työtä itsekseen. Työhyvinvointi on hyvinkin yksilöllinen kokemus ja sitä on vaikea määrittää tyhjentävästi. Samassa työpaikassa eri työntekijöiden kokemukset omasta työhyvinvoinnista voivat vaihdella suuresti: yksi turhautuu, toinen kokee työniloa ja kolmas kamppailee jaksamisen äärirajoilla.

Säännöt selviksi ja kissa pöydälle

Epämääräisiin ja selvyyttä kaipaaviin asioihin tulisi työyhteisössä puuttua heti, jotta ne eivät ehdi kasvaa suuriksi. Ongelmatapauksiin tulisi varautua ennalta, joten esimerkiksi kiusaamistapausten tai alkoholin väärinkäytön varalle olisi jo menettelytavat valmiina takataskussa. Kun ensimmäinen tapaus osuu kohdalle, on sääntöjen luominen hankalaa ja tapaukset tuppaavat henkilöitymään yksittäiseen ihmiseen.

Työhyvinvointia koetellaan työelämässä

Tämänpäiväinen kiihkeärytminen työelämä neljännesvuosikatsauksineen saattaa johtaa työhyvinvoinnin vähenemiseen. Yhteiskunta toivoo työntekijöiden jatkavan aktiivityössä pidempään, mutta todellisuudessa eläkkeelle halutaan jäädä yhä varhaisemmin, koska työelämä kuluttaa työntekijöitä entistä enemmän. Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikoski on sanonut, että työelämää voi verrata valtion rautateihin: vauhti kiihtyy ja asemien välit pitenevät.

Nykyajan työntekijöiden edellytetään olevan tuotteistamis- ja innovaatiotaitureita. Heidän tulee olla verkostoitumisen osaajia. Yksilön tulisi kehittyä tiimin sosiaalisesti sujuvaksi ja tiimille lisäarvoa tuottavaksi jäseneksi. Tämän päivän työntekijän tulee siis saada itsestään kameleonttimaisesti esiin uusia työelämän taitoja. Tulevaisuuden työntekijällä – jo tänäänkin – tulee olla moniosaamista. Kuinka tämä onnistuu niiltä, jotka ovat tottuneet verkkaisempaan työtahtiin ja ei niin sosiaaliseen työelämään?

Organisaatiokohtaista muutosoppimista – myös ikääntyville

Tarvitaan siis yksilöiden osaamisen kehittämistä, mutta minkälaista? Tuntuu siltä, että tavallinen kouluttautuminen ei enää riitä, vaan tarvitaan jotakin työyhteisökohtaisempaa panostusta. Avainsana on osallistuminen. Opitaan oppimaan organisaation toistuvista muutostilanteista ja erilaisista ratkaisuista. Opitaan aiemmista virheistä. On aikaansaatava työtehtäviä ja osaamista, joista myös ikääntyvä ihminen voi selvitä.

Leikitäänpä ajatuksella, että työpaikka kelluu veden pinnalla. Ideaalitilanteessa työyhteisö tukee työntekijää ja estää hänen vajoamisensa veden pinnan alle, aivan kuten muurahaisetkin tekevät muodostaessaan kelluvan lautan.

Elämän tasapaino

Kiihkeän työelämän vastapainoksi ihminen tarvitsee rauhoittavia elementtejä, koska meillä on tarve tuntea hallitsevamme omaa elämäämme. Tässä asiassa työntekijällä ja työnantajalla on yhteinen intressi. Haussa on siis kultainen keskitie eli tasapaino työn ja vapaa-ajan, yhteisen ja yksityisen sekä liikunnan ja levon välillä. Tämä tasapaino antaa mahdollisuuden kestävällä pohjalla olevalle tuottavalle työlle. Sen toteuttaminen on kiinni sekä työnantajan pyrkimyksistä että yksilön omista valinnoista. Kun tasapaino löytyy, työuupumus ei iske ja se työnilokin alkaa ilmoitella itsestään!

MUKAVA – työhyvinvointi työyhteisöjen menestyksen kivijalaksi

TTS:ssä alkoi puolitoista vuotta sitten Opetushallituksen tukemana valtakunnallinen työelämän kehittämishanke nimeltään MUKAVA – työhyvinvointi työyhteisöjen menestyksen kivijalaksi. Sen toteuttajina ovat aikuiskoulutusorganisaatiot eri puolilla Suomea. MUKAVA -hanke onkin ajan hermolla, koska työhyvinvoinnin kehittäminen on tärkeää muun muassa työurien pidentämisessä. Hanke tavoittelee aikuiskoulutusorganisaatioiden kehittämistä yhteiskunnan työhyvinvoinnin välittäjinä. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja laatua yrityksissä työhyvinvointia edistämällä. Mukana on aikuiskoulutus-organisaatioita ympäri Suomen: Amiedu Helsingistä, Edupoli Porvoosta, Kiipula Turengista, PAKK (pian WinNova) Porista, PSAKK (pian SATAEDU) Kankaanpäästä, PSK Aikuisopisto Oulusta, Sedu Seinäjoelta, Timali Raisiosta, Ysao eli Ylä-Savon ammattiopisto ja Aikuiskoulutus Iisalmesta ja TTS koulutus Nurmijärveltä. Lisäksi mukana on Aikuiskoulutuksen kehittämisyhtiö AIKE.

Hankkeessa kehitetään työhyvinvointia seuraaviin keinoin

– Työhyvinvointi sisällöksi aikuiskoulutuksen koulutusohjelmiin
– Työhyvinvointisuunnitelmat sekä koulutus- että työyhteisöille
– Kehittämistyökaluja työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen
– Työhyvinvointi osaksi strategiaa, johtamis- ja laatujärjestelmää
– Työhyvinvointikoulutusta työyhteisöille

Tavoitteena on viedä asiantuntijatahoilla kehitetty vahva työhyvinvointiosaaminen ja sen kehittämisen työkalut yrityksiin ja organisaatioihin aikuiskoulutuksen välityksellä.

Lisätietoja

www.hyvinvoivanatyossa.fi

www.tts.fi

Kuva © Starfotogr… | Dreamstime.com


Aiheet: , , , , , , , , , , , , , ,

Kirjoita kommentti