Heureka: Onnistuuko laskeutuminen Marsiin?
Heureka-tapahtuma 4.8. klo 13: Onnistuuko laskeutuminen Marsiin? NASA:n mönkijä Curiosity laskeutuu Marsiin 6. elokuuta 2012 kello 8.31 Suomen aikaa. Mutta kuinka todennäköistä on, että laskeutuminen onnistuu?
Tiedetoimittaja Mikko Suominen kertoo Mars-luotaimista ja vastaa yleisön kysymyksiin lauantaina 4.8. kello 13 tiedekeskus Heurekassa. Tapahtumassa Heurekan Tiedettä pallolla -kohde muuttuu välillä Mars-planeetaksi, ja välillä sen pintaan heijastetaan NASA:n animaatioita luotaimen laskeutumisesta. Tapahtumaan pääsee mukaan Heurekan näyttelylipulla.
Kuva Curiosityn lämpökilpi on halkaisijaltaan hurjat 4,5 metriä. Apollo-aluksissakin halkaisija oli vain 4,0 metriä. Kuvassa lämpökipi (alimmainen tumma osa) ja sen päällikuori ovat Lockheed Martinin tehtaassa valmisteltavina kuljetusta varten. Kuva Lockheed Martin, kuvateksti Mikko Suominen.
Mars-mönkijän kohtalonhetket
Curiosity saapuu Marsiin 6. elokuuta. Mutta kuinka todennäköistä on, että se selviää laskeutumisesta ehjänä?
– Marsin pinnalle on yritetty lähettää laskeutujia 11 kertaa vuosina 1962–2007. Vain kuusi niistä on toiminut onnistuneesti Marsin pinnalla, kertoo avaruustekniikkaan erikoistunut tiedetoimittaja Mikko Suominen.
Nyt matkalla kohti punaista planeettaa on NASA:n mönkijä nimeltä Curiosity eli ”uteliaisuus”. Se sisältää ylivoimaisesti kehittyneimmän toiselle taivaankappaleelle koskaan lähetetyn tutkimuslaitteiston. Mönkijä vastaa kooltaan kuplavolkkaria. Se on suurempi kuin mikään Marsiin laskeutunut ihmisen tekemä laite.
– Curiosityn 900 kilon massa vaatii uudenlaisia kikkoja, jotta laskeutuminen onnistuisi. Aiempien mönkijöiden käyttämät ilmatyynyt eivät riitä, vaan laskeutumisen loppuvaiheissa joudutaan käyttämään erillistä “rakettireppua”. Mönkijä lasketaan planeetan pinnalle katkaistavien kaapeleiden varassa, Suominen sanoo.
Uutta tekniikkaa on niin paljon, että lukuisista testeistä huolimatta epäonnistumisen riski on suuri.
– Esimerkiksi vuonna 2003 laukaistiin kaksi mönkijää, Spirit ja Opportunity, jotta edes yhden onnistumisen todennäköisyys olisi tarpeeksi suuri. Curiosity kuitenkin maksoi peräti 2 miljardia euroa, joten kahteen ei ollut varaa.
– Jos kaikki laskeutumisessa menee suunnitellusti, se olisi iso hurrauksen aihe, Suominen sanoo.
– Matka avaruudesta Marsin pinnalle kestää seitsemän minuuttia. Moni tekninen tai ympäristöön liittyvä yksityiskohta voi mennä pieleen.
Curiosityllä on mukanaan valtava määrä tutkimuslaitteita, joilla on tarkoitus etsiä elämää Marsista. Ydinparistonsa ansiosta mönkijällä on edellytykset toimia useiden vuosien ajan.
Curiosityn mukana on myös suomalaista tekniikkaa. Ilmatieteen laitos toimitti mönkijään kaksi mittalaitetta, joista toinen mittaa painetta ja toinen kosteutta Marsin pinnalla. Ne ovat osa mönkijän ympäristönmittauslaitteistoa, josta päävastuussa on Espanjan astrobiologian keskus.
Tiedetoimittaja Mikko Suominen kertoo Mars-luotaimista ja vastaa yleisön kysymyksiin lauantaina 4.8. kello 13 tiedekeskus Heurekassa. Tapahtumassa Heurekan Tiedettä pallolla -kohde muuttuu välillä Mars-planeetaksi, ja välillä sen pintaan heijastetaan NASA:n animaatioita luotaimen laskeutumisesta. Tapahtumaan pääsee mukaan Heurekan näyttelylipulla.
Curiosityn tarkennettu laskeutumisalue. Aiemmin laskeutumisalueeksi esitettiin harmaalla värillä värjätty ellipsi, mutta parannetun tarkkuuden ansiosta nyt tähdätään mustalla merkittyyn ellipsiin. Curiosityllä on ensi kertaa Marsiin laskeuduttaessa epätarkkuuden laskeutumisessa on määrä olla pienempi kuin laskeutujan toimintamatka. Alue sijaitsee Gale-kraatterissa lähellä Marsin päiväntasaajaa. Vanhemman ellipsin koko oli 20×25 kilometriä ja uuden koko 20×7 kilometriä. Tutkijat haluaisivat päästä tutkimaan mönkijällä eri ikäisiä kerrostumia Marsin pinnalla aloittaen kraatterin pohjalta ja edeten sen keskusvuorta ylös. Kuva yhdistää dataa useista Nasan MRO ja Viking -luotaimilta sekä ESAn Mars Express -luotaimelta. Renderoidun kuvan korkeussuhteita ei ole liioiteltu. Kuva Nasa / JPL-Caltech / ESA / DLR / FU Berlin / MSSS, kuvateksti Mikko Suominen.
Tiedekeskus Heureka on elävä näyttelykeskus kaikenikäisille. Heurekassa tutustutaan tieteeseen ja teknologiaan hauskalla tavalla itse tehden ja kokeillen. Päänäyttelyn lisäksi esillä on aina myös vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista. Kesäisin on avoinna ulkonäyttelyalue Tiedepuisto Galilei. Vuorovaikutteisten näyttelyiden ohella kävijät voivat kokea huikeita elämyksiä Heurekan planetaariossa, jossa esitetään pääasiassa tähtitiedeaiheisia planetaarioelokuvia. Kaikki Heurekassa toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä osin myös venäjäksi ja viroksi. Vantaan Tikkurilassa sijaitseva Heureka avasi ovet yleisölle jo vuonna 1989, ja on nykyään avoinna ympäri vuoden. Kävijöitä on vuosittain keskimäärin lähes 300 000. Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista. Lisätietoja: www.heureka.fi