Yrittäjä: Nauti kesästä, äläkä stressaa turhista
Kun vuoden odotetuin lomasesonki on käsillä, monella yrittäjälläkin on mahdollisuus pitää ansaittu hengähdystauko.
Moni voisi kuitenkin ottaa rennommin ympäri vuoden, sillä yrittäjän terveyttä ja mieltä rasittavat turhat rutiiniasiat.
Yrittäjille ammatinvalinta on elämäntapa. Moni päätyy siihen paitsi menestymisen halun, myös itsenäisyyden kaipuun takia, sillä on vapauttavaa päättää itse kaikesta: työtavoista ja ajoista, asiakkaista ja niin edelleen. Mutta vaikka kukaan ei käske yrittäjää istumaan toimistolla yömyöhään, moni valitsee pitkät päivät itse.
– Suomalaiset yrittäjät ovat todellisia työmyyriä. Yrittäjien keskimääräisen työviikon pituus on 55 tuntia, kun vastaava luku palkansaajien kohdalla on 38–42 tuntia. Myös yrittäjien sairaspoissaolot ovat erittäin alhaisia palkansaajiin verrattuna, kertoo tieteellinen johtaja Ossi Aura Elisan strategisen hyvinvoinnin palveluihin erikoistuneesta tytäryhtiöstä Excentasta.
Aura johti viime keväänä tutkimusprojektia, jossa perehdyttiin suomalaisten yrittäjien hyvinvointiin ja työtehoon. Tutkimus kertoi karua kieltä yrittäjyyden varjopuolista: Yrittäjät muun muassa kokevat palkansaajia enemmän stressiä ja kärsivät heikommasta työkyvystä sekä jaksamisongelmista.
Rutiiniasioita ei kannata murehtia
Lohdullinen puoli monissa yrittäjää stressaavissa asioissa on kuitenkin se, että niihin on helppo vaikuttaa itse. Tutkimukseen osallistuneista yrittäjistä yli puolet oli sitä mieltä, että yrityksen pyörittämiseen ja perusrutiineihin liittyvät haasteet vievät liikaa aikaa ja vaivaa.
– Miksi esimerkiksi tuskailla kirjanpidon tai it-asioiden kanssa, kun asiantuntijan saa paikalle yhdellä puhelinsoitolla? Tällaiset asiat vaikuttavat suoraan yrittäjien työtyytyväisyyteen ja työtehoon. Ne yrittäjät, joilla elämäntavat ja työkalut ovat kunnossa, ovat paitsi tehokkaampia myös samalla tyytyväisempiä elämäänsä, Ossi Aura sanoo.
Kesälomalla ajankäytön haasteita on toivottavasti yrittäjilläkin vähemmän. Lomalla kannattaakin keskittyä vain rentoutumiseen ja viettää aikaa perheen kanssa, mikä yrittäjillä usein jää vähiin. Ja kun arki syksyllä koittaa, kannattaa toisinaan muistaa kysyä itseltään, olenko tyytyväinen, ja miten minulla menee.
– Tärkeää olisi muistaa, ettei yritä olla liian omavoimainen. Työt eivät maailmasta tekemällä lopu, ja siksi liian välttämiseksi on tärkeintä opetella sanomaan myös ei ja delegoimaan asioita, Aura summaa.
Nostoja tutkimustuloksista:
* Suomalaisen yrittäjän työviikon pituus on 55 tuntia ja palkansaajan 40 tuntia. Suomalainen yrittäjä tekee töitä kovalla sykkeellä 55 tuntia viikossa ja on silti varsin terve ja työkykyinen.
* Työtehokkuus on selkeästi alhaisempi kuin palkansaajilla.
* Yrittäjillä on palkansaajia enemmän jaksamisongelmia ja paineita tekemättömien töiden takia.
* Yrittäjien elämäntavoista ravitsemuksessa, tupakoimattomuudessa ja vähäisessä alkoholin käytössä saavutettiin hyvä taso, mutta liikunta-aktiivisuus oli selkeästi palkansaajia heikompi. Vain 26 % yrittäjistä harrasti liikuntaa terveytensä kannalta riittävästi, kun vastaava luku toimihenkilöillä on 45 % ja työntekijöillä 39 %.
* Yrittäjien tuottavuustyökalujen, kuten taloushallinnon, markkinoinnin, sähköisen kaupankäynnin ja virtuaalityöratkaisujen sekä ICT-laitteiden, tila on selkeästi yhteydessä työkykyyn ja työtehokkuuteen.
* Tele- ja tietoliikenneratkaisujen sekä esimerkiksi asiakashallinta- ja taloushallinnon tietojärjestelmien heikko taso oli yhteydessä heikkoon työkykyyn ja työtehokkuuteen.
* Myös hyvät työvälineet markkinoinnissa ja uusasiakashankinnassa korreloivat positiivisesti työkykyyn ja työtehokkuuteen.
* Alueelliset erot yrittäjien hyvinvoinnin elementeissä olivat melko pieniä.
* Helsinkiläisillä yrittäjillä oli vähemmän sairaspäiviä kuin muilla, ja lisäksi he tekivät töitä sairaana vähemmän kuin muualla Suomessa. Selittävänä tekijänä on muun muassa paremmaksi koettu terveys ja parempi liikunta-aktiivisuus.
* Tuottavuustyökalujen kohdalla alueelliset erot olivat suurempia. Helsinkiläisistä yrittäjistä 28 % koki haasteita päivittäisen viestinnän hoitamisessa, kun vastaava luku esimerkiksi Keski-Suomessa oli 39 %. Asiakashallintajärjestelmänsä koki joustavaksi 61 % helsinkiläisistä ja 45 % keskisuomalaisista yrittäjistä.