Umami muualla Facebook

Julkaistu 12. 5. 2018 Teksti Tiia Koskimies, kuvat Tiia Koskimies Ei kommentteja Luonto ja vapaa-aika

Hyvää äitienpäivää!

Äitini syntyi Evijärvellä 1921. Tuohon aikaan perheessä oli paljon lapsia. Äidilläni oli 6 sisarusta. Talo oli melko vauras, oli piika ja renkikin talon töissä auttamassa.

Äitini isä toimi kotieläinten hoitajana. En tiedä paljonko hänellä oli lääketieteellistä koulutusta, mutta arvostettu hoitaja hän oli. Ja hyväsydäminen. Meni takaamaaan naapurin lainoja ja siitä hyvästä sitten menetti kotitalonsa. Uusi omistaja poltti sen parin vuoden sisällä.

Äitini joutui lähtemään työnhakuun Tampereelle jo 13 vuotiaana. Hän pestautui piiaksi hienolle rouvalle kissaa hoitamaan. Joka päivä piti mennä bussilla kauppahallista ostamaan kissalle 50 g jauhelihaa ja tuoretta kermaa. Äiti meni myöhemmin kenkätehtaaseen töihin, opiskeli hatuntekijäksi ja oli töissä hattuliikkeessä Tampereella.

Isot veljet kuolivat sodassa. Kaksi sisaruksista muutti Ruotsiin. Myös äidin ensimmäinen mies kuoli sodassa. Ensimmäisen miehen kanssa hänellä oli tytär, joka kuoli keuhkotautiin 12 vuotiaana.

Siirtokarjalaisen isäni äitini tapasi Vaasassa. Hangosta saatiin evakoille uusi asuinsija ja pohjalainen äitini joutui sitten miniäksi karjalaiseen perheeseen vuonna 49. Arki oli puurtamista. Sodan jälkeen piti lähes kaikki rakentaa itse. Oli lehmiä, hevonen, kanoja ja jouluksi kasvatettiin possu. Pelloilla kasvatettiin ruista ja kauraa, perunaa ja porkkanoita. Lisätienestiä hankittiin myös tomaatinviljelystä. Näissä hommissa aika kului hyvin töiden jälkeen.

Uskomattoman ahkera ja jaksava ihminen äitini on ollut. Hän kävi paikkakunnalla olevassa tehtaassa töissä ja sen jälkeen jaksoi vielä kotihommat. Sähkö tuli vasta vuonna 60. Pyykit huuhdeltiin meressä kunnes vesijohto vedettiin. Äitini otti kesäloman aina elokuussa, jotta pääsisi poimimaan marjoja ja säilömään niitä talven varalle. Hän on ollut myös kova tekemään käsitöitä. Kutoi matot, neuloi villapaidat, sukat ja ompeli myös kodintekstiilit ja vaatteitakin. Laulun lahjakin hänelle on suotu, olisi varmaan pärjännyt ooppera- tai operettilaulajattarena, jos mahdollisuuksia olisi annettu.

Keittiössä hän oli kuitenkin parhaimmillaan ja aina elementissään. Kotiin ei koskaan ole ostettu eineksiä eikä valmispullaa. Äitini leipoi mielellään ja piti meidät aina hyvässä kotiruuassa.

Paras opetus häneltä on ollut nauttia ihan vaan tavallisen arjen iloista ja työn tekemisestä.

Äiti ehti täyttää 90 vuotta. Hän olo iloinen ja tyytyväinen Hangon Nova- palvelutalon asukki. Jalat eivät enää kantaneet, mutta pää pelasi loppuun asti. Hoito oli hänen mielestään aivan erinomaista ja hoitajat mukavia.

Kiitos äiti ja hyvää äitienpäivää sinne pilven reunalle.


Aiheet:

Kirjoita kommentti