Millainen Suomi olisi ilman jätevedenpuhdistusta?
Aika moni meistä on sitä mieltä, että Suomen luonto on ollut ennen puhtaampi ja hyvinvoivempi kuin nykyään. Tosiasiassa esimerkiksi rantavedet olivat sata vuotta sitten paljon huonommassa kunnossa kuin nyt. Ympäristön saastuminen johti aikoinaan ensimmäisen jätevedenpuhdistamon perustamiseen Helsinkiin, ja nykyään pääkaupunkiseudulla käsitellään vuodessa jopa 130 miljoonaa vesikuutiota.
Sata vuotta sitten suomalaiset eivät olleet yhtä ympäristötietoisia kuin nykyään, vaan vesistöjä käytettiin kaatopaikkana monenlaiselle jätteelle. Esimerkiksi uimahallit perustettiin aikoinaan sen vuoksi, että luonnonvesistöt olivat liian likaisia uimiseen.
- Vesistöissä ei voinut oikein kalastaakaan, ja pyykkärit kieltäytyivät pesemästä vaatteita ulkona, sillä vesi oli liian likaista siihen, kertoo vesihuollon diplomi-insinööri Anatoli Korelin, joka on tehnyt pitkän uran Helsingin Vedessä eli nykyisessä HSY:ssä.
Huoli sekä ympäristöstä että tavallisten arkiaskareiden hoitamisesta johti vuonna 1910 Helsingin ensimmäisen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. Mekaaninen ja biologinen puhdistus hoituvat tänä päivänä samalla periaatteella kuin sata vuotta sitten, mutta laitteet ja koneet ovat kehittyneet huimasti, ja toiminta on kokonaisuudessaan tietokoneohjattua.
- Puhdistustulos on nykyään aivan toista luokkaa kuin aikaisemmin. Ympäristökuormitus kasvaa koko ajan, se on nähty jo 1900-luvun alussa. Ilman tehokasta jätevedenpuhdistusta tilanne olisi aika surkea, ja Helsinki olisi ihan toisenlainen kaupunki. Euroopassa on edelleen merkittäviä kaupunkeja, joissa jätevedenpuhdistus on todella vähäistä tai sitä ei ole lainkaan.
Puhdistamojen määrä kasvoi kaupungin mukana
Ensimmäisen, Helsingin Alppilaan nousseen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti jäi hyvin nopeasti liian pieneksi, ja se sai jo viiden vuoden kuluttua rinnalleen toisen, Savilaan rakennetun puhdistamon. Kaksikaan puhdistamoa ei kuitenkaan riittänyt, sillä kaupunki kasvoi nopeasti ja merenrannat alkoivat saastua.
- Kyläsaareen perustettiin vuonna 1932 moderni aktiivilietelaitos, joka oli pohjoismaissa ensimmäinen laatuaan. Samanlainen laitos tuli vielä neljä vuotta myöhemmin Rajasaareen, ja sitten sota katkaisi rakentamisen, kertoo HSY:n tuotantopäällikkö Mari Heinonen.
Sodan jälkeen Helsingin kasvu lähti taas nousuun, ja vuodesta 1957 lähtien rakennettiin puhdistamoja ympäri kaupunkia, pääasiassa rannoille. Puhdistamoja oli parhaimmillaan yksitoista, kunnes kaikki jäteveden käsittely keskitettiin Viikinmäkeen vuonna 1994. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla on Viikinmäen lisäksi puhdistamo myös Espoon Suomenojalla.
- Puhdistamoissa käsitellään vuosittain 130 miljoonaa kuutiota jätevettä, joista 80 prosenttia on peräisin kotitalouksista ja 20 prosenttia teollisuudesta. Kapasiteetin kanssa mennään nyt aika äärirajoilla. Espooseen onkin suunnitteilla uusi puhdistamo, joka valmistunee 2020-luvun alkuun mennessä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa toimintaan
Erilaiset ajan ilmiöt ovat näkyneet myös jätevedenpuhdistustoiminnassa. Uusimpana ilmiönä puhdistustoimintaan on lyönyt leimansa nykypäivänä puhuttava ympäristö- ja ilmastobuumi.
- Jätevedenpuhdistuksessa on tehty ympäristötyötä jo ennen kuin siitä tuli trendikästä. Tällä hetkellä varsinaisessa veden puhdistamisessa ollaan jo aika pitkällä, ja nyt keskitytään enemmän ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin muun muassa vähentämällä päästöjä ja kierrättämällä ravinteita. Käytämme esimerkiksi puhdistusprosessissa syntyviä jätekaasuja sähkön ja lämmön tuottamiseen, Heinonen sanoo.
Vesiensuojeluyhdistykset saavat myös paljon hyvää aikaan. Katso esimerkiksi Krogarsin sivut.
www.krogars.info
