Umami muualla Facebook

Julkaistu 5. 8. 2016 Teksti Mervi Hannele Sandbacka, kuvat Bazar Ei kommentteja Kirjallisuus

Stefan Tegenfalk: Pianonvirittäjä

Ruotsalainen Stefan Tegenfalk siirtyi menestyksekkäältä IT-uraltaan kirjailijaksi. Hänen neljäs suomennettu dekkarinsa, Pianonvirittäjä (Bazar), jatkaa Jonna de Brugge -sarjaa itsenäisenä teoksena, jossa päähenkilö, nuori poliisi Jonna de Brugge, ja hänen kokenut esimiehensä komisario Walter Gröhn selvittävät tällä kertaa kahden teinitytön surmia.

Tegenfalkin esikoisromaani Vihan aika ja sitä seurannut Koston vanki ja trilogian päätösromaani  Pahan kasvot olivat jo ”täysverisiä” dekkareita, jotka todistivat uuden dekkaristitähden syttyneen ruotsalaisen rikoskirjallisuuden genreen.

Pianonvirittäjä-romaanissa on kysymys raa’asta 16-vuotiaan koulutytön, Linnean, kiusaamisesta. Linnea on musikaalisesti lahjakas pianonsoittaja, kapellimestarin ja vientijohtajan tytär Tukholman Brommasta. Vanhempien työ on aina vienyt heidät työmatkoille ja Linnealle on palkattu hoitaja toisensa jälkeen. Tytön olo on turvaton ja hylätty. Koulumatkat ovat painajaismaisia, kun Linnean kiusaajat vaanivat, ja hänet tavoittaessaan piinaavat, jopa fyysisesti. Kiusaaminen jatkuu luokassa ja koulunpihalla. Kiusaajat valehtelevat koulussa ja sysäävät riitojen syyt Linnealle, jolloin opettajatkin alkavat karsastaa Linneaa. Linnea pinnaa koulusta paljon, mutta on silti hyvä oppilas. Linnea on joutunut vaihtamaan usein koulua kiusaamisen takia, ja nyt vanhemmat suunnittelevat hänen laittamistaan sisäoppilaitokseen, mihin Linnea ei suin surminkaan halua. Epätoivoissaan Linnea viiltelee taas itseään ja suunnittelee itsemurhaa. Linnealla on vain yksi ystävä, nettikaveri, jolle Linnea voi onneksi kertoa kaiken, myös epätoivonsa, vaikka he eivät ole vielä koskaan tavanneet.

Yhtenä päivänä ovikello soi ja pianonvirittäjä on tulossa virittämään Linnean flyygeliä. Pianonvirittäjä pyytää lopuksi ennen lähtöään Linneaa soittamaan jotain. Mies hämmästyy tytön lahjakkuutta. Kun Linnea alkaa käydä pianonvirittäjän luona soittamassa, heidän välilleen syntyy pikkuhiljaa jonkinlainen ystävyyssuhde. Pianonvirittäjä pitää Linneaa huippulahjakkuutena, melkein ihmelapsena. Hän antaa Linnealle ”työn”. Linnean pitää soittaa pientä rahasummaa vastaan pianonvirittäjälle hänen työskennellessään. Mies on entinen pianonsoiton opettaja, joka erään traagisen tapahtuman jälkeen on muuttanut Saksasta Ruotsiin ja ryhtynyt pianonvirittäjäksi. Soittamisesta pianonvirittäjälle tulee Linnealle hengähdystauko ja miehen soittoa koskevat kommentit auttavat Linneaa kehittymään ja harjoittelemaan kovemmin. Linnealla on oma soitto-opettajansa, joka ei pianonvirittäjän mielestä ymmärrä Linnean erityisyyttä.

Sitten tapahtuu murha. Linneaa kiusannut luokkatoveri on surmattu. Jonna de Brugge saa ensimmäisen oman juttunsa. Jonna joutuu kuulustelemaan kaikkia asianosaisia, ja aluksi Linnea joutuu epäilyksenalaiseksi luokkatoverinsa murhaan. Jonna saa hyvän kontaktin sulkeutuneeseen Linneaan, eikä usko tämän syyllisyyteen esimiehensä tavoin. Sitten löydetään toinen Jonnan kiusaajista surmattuna. Lehdistö käy kuumana, mutta tutkimukset eivät etene. Löytyy vankilasta vapautunut seksuaalirikollinen, mahdollinen murhaaja, mutta hänellä on pitävä alibi. Lopulta Jonna alkaa aavistaa, mistä on kysymys ja lähtee ominpäin vainunsa perään. Myös Linnean henki on nyt vaarassa.

Kirja on surullinen muistutus ihmiskunnan ”syövästä”, koulukiusaamisesta, josta niin moni lapsi ja nuori joutuu kärsimään päivittäin, jopa vuosia. Ja muistutus myös siitä, miten mikään ei korvaa lapselle tai nuorellekaan vanhempien rakkautta, hoivaa ja läheisyyttä.

Stefan Tegenfalkin valitsemat aiheet ja niiden toteutus ovat aivan omaa luokkaansa. Tulen jatkossakin lukemaan hänen kirjojaan suurella mielenkiinnolla.


Aiheet: , , , , , ,

Kirjoita kommentti