Umami muualla Facebook

Julkaistu 1. 10. 2016 Teksti Tiia Koskimies Ei kommentteja Kirjallisuus

Sanallinen ilotulitus

Olen lukenut joitakin Tervon kirjoja. Ne vaativat aina suurta keskittymistä. Jokainen lause on on sullottu niin täyteen taidokkaita ja monitasoisia kielikuvia, että niitä on tavattava pariinkin otteeseen.

Tervo on sanankäytön mestari ja pelkistäjä. Lauseet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Silti lyhyessäkin virkkeessä saattaa olla uskomattoman monta tasoa. Jos jollekin sanalle löytyy synonyymejä hän käyttää niitä ja luo uusia. Henkilöiden nimet ovat absurdeja ja heidän tekemisensä yltävät usein täysin surrealistisiin sfääreihin. On kohtauksia, jotka vaikuttavat kuin olisivat kirjoitettu pienessä hiprakassa! Tervo lyö omille lautasilleen vauhtia ja ilakoi ylettyessään yhä mielikuvituksellisimpiin tilanteisiin. Hän on antanut itselleen vapauden kirjoittaa mitä lystää!

Kirja kertoo inkeriläissuvun vaiheista. Se viipyilee kuitenkin pitkään yksityiskohdissa, joten tarkkana saa olla, että tarinan lopullinen sanoma selviää. Kaikki tietävät, että Tervo ei siedä rasismia eikä väkivaltaa. Niistä tämänkin kirjan sanoma lopulta kumpuaa.

Tuskin Tervo on ajatellutkaan päästävänsä lukijan vähällä! Kuten kirjan takakannessakin lukee:”Teos on häikäisevä taidonnäyte, jossa Jari Tervon kieli ja kerronta virtaavat pidäkkeettömämpänä ja rikkaampana kuin koskaan aiemmin.”

Toki kannattaa tämä satiirin ja älykkään pisteliään huumorin mestarin uusin kirja lukea. Se tulee herättämään vielä paljon keskustelua syksyn mittaan. Puolesta ja vastaan. Jos tarina ei tempaise mukaansa, niin kieli ainakin on loistava.


Aiheet: , ,

Kirjoita kommentti