Umami muualla Facebook

Julkaistu 2. 7. 2010 Teksti Liisa Wilska Ei kommentteja Näyttelyt

1800-luvun naistaiteilijat valtasivat Retretin

Taidekeskus Retretin kesän 2010 päänäyttely Helene Schjerfbeck ja taiteilijasisaret esittelee laajasti suomalaisten naistaiteilijoiden tuotantoa 1800-luvun alkupuolelta 1900-luvun alkuun. Schjerfbeckin lisäksi näyttelyssä on mukana teoksia mm. Fanny Churbergilta ja Maria Wiikiltä mutta esillä on myös lukuisia vähemmän tunnettuja taiteilijoita, kuten jo 1800-luvun alussa toiminut Mathilda Rotkirch, taideteollisuuteen ja tekstiilitaiteeseen siirtynyt Maria Schwarzberg tai veistoksellisia uskonnollis-historiallisia töitä maalannut Victorine Nordenswan.  Näyttelyn kuraattorina toimii professori Riitta Konttinen, joka on pitkän uransa aikana tutkinut ja nostanut esiin suomalaisia naistaiteilijoita enemmän kuin kukaan muu.

(Kuva vasemmalla: Maria Wiik, Hilda Wiikin muotokuva, 1881)

Suomalaisista naistaiteilijoista tunnetuin on Helene Schjerfbeck (1862-1946), joka herätti jo hyvin nuorena huomiota teoksillaan, mutta jota toisaalta omana aikanaan myös arvosteltiin ankarasti. Jo hänen ensimmäinen suurin henkilökuvauksensa, Bretagnessa 1881 maalattu Pikkusiskoaan ruokkiva poika, sai vapaan maalaustapansa ja välittömän realisminsa vuoksi ristiriitaisen vastaanoton. Lupaava historiamaalarin ura taas tyrehtyi siihen, ettei aihepiiriä pidetty naiselle sopivana. Schjerfbeckistä kasvoi kuitenkin nopeasti omaperäinen ja merkittävä taidemaalari, jonka laajan tuotannon eri puolet jatkuvasti kiinnostavat sekä taideyleisöä että tutkijoita.

Helene Schjerfbeck: Omakuva, 1884-1885.

Helene Schjerfbeck: Omakuva, 1884-1885.

Helene Schjerfbeck: Pikkusiskoaan ruokkiva poika

Helene Schjerfbeck: Pikkusiskoaan ruokkiva poika, 1881.

Helene Schjerfbeckin urasta ja tuotannosta on kirjoitettu ja jatkuvasti kirjoitetaan paljon, mutta hän ei suinkaan ollut yksin raivaamassa naisena tietään miesten hallitsemaan 1800-luvun taidemaailmaan. Hänellä oli sekä lukuisia edeltäjiä että ikätovereita, joista muutamat tunnetaan nykyisin varsin hyvin kuten Fanny Churberg, Maria Wiik, Venny Soldan-Brofeldt, Ellen Thesleff tai Elin Danielson-Gambogi. Mutta vielä enemmän on niitä, joiden teoksia on näyttelyissä esitelty harvakseltaan, monien ei juuri lainkaan. Kuitenkin myös heidän taiteilijatarinansa ovat koskettavia ja teoksensa puhuttelevia ja Suomen taiteen kehityksen kannalta kiinnostavia.

Fanny Churberg: Vesiputous, 1877

Fanny Churberg: Vesiputous, 1877.

Retretin kesänäyttelyn maalaukset ja piirustukset kertovat tarinan naisten astumisesta taiteen areenalle Suomessa. Aikajänne ulottuu 1800-luvun alkupuolen heräävästä romantiikasta realismin ja naturalismin kautta vuosisadan lopun symbolismiin päättyen alkavan varhaismodernismin ensi tahteihin vuosisadan vaihteen tienoilla. Vielä 1800-luvun puolivälissä naiset koettiin taiteen tekijöinä poikkeuksiksi. Yhteiskunnan muuttuessa ja naisliikkeen avatessa vähitellen naisille muitakin näkymiä kuin vain vaimon ja äidin osan myös taidetta opiskelevien naisten määrä alkoi radikaalisti lisääntyä. Juuri Helene Schjerfbeckin sukupolven aloittaessa taideopintojaan 1870-luvulla tapahtui suuri murros: naiset itsenäistyivät ja saivat yhä enemmän tilaa myös taide-elämässä. Kuvanveisto pysyi kuitenkin pitkään vain harvoille naisille mahdollisena, mistä johtuen naisten taide oli 1800-luvulla vahvasti maalauspainotteista. Naistaiteilijat maalasivat usein “pieniä” aiheita: lapsia, perhettä, kodin tapahtumia ja lähiympäristöä. Aivan hurmaava uusi tuttavuus minulle oli esimerkiksi Anna af Forselles-Schybergson, joka oli erittäin taitava eläinmaalari. Toki tässäkin näyttelyssä on mukana “kansallisia maisemia” – ylhäältäpäin nähtyjä vaara- ja järvinäkymiä, joita esim. Helmi Biese maalasi. Mutta enimmäkseen naismaalareiden maisema-aiheet olivat puutarhoista, niityiltä tai joenvarsilta.

Elin Danielsson Gambogi: Tyttö ja kissat  kesäisessä maisemassa, 1891

Elin Danielson-Gambogi: Tyttö ja kissat kesäisessä maisemassa, 1891.

Anna af Forselles-Schybergson: Koira

Anna af Forselles-Schybergson: Koira, 1889.

Retretti nostaa tänä kesänä esille edellä mainittujen taiteilijoiden lisäksi mm. Alexandra Frosterus-Såltinin, Victoria Åbergin, Julia Stigzelius-de Cockin, Amélie Lundahlin, Ada Thilénin, Helena Westermarckin, Dora Wahlroosin, Hanna Rönnbergin, Anna Sahlsténin, Beda Stjernschantzin, Hilda Flodinin ja Ester Heleniuksen. Näyttelyn avautuessa julkaistaan myös Riitta Konttisen 1800-luvun suomalaisista naistaiteilijoista kertova runsas ja mielenkiintoinen kirja Naiset taiteen rajoilla (Tammi).

Tänäkään vuonna Retrettiä ei kannata jättää väliin – hieno ja todellakin katsomisen arvoinen näyttely!

Maria Wiik: Hilja

Maria Wiik: Hilja Tukiainen, 1884.

Taidekeskus Retretti – Retretti Art Centre

58450 Punkaharju

Puh. 015-7752200, www.retretti.fi

Avoinna päivittäin 3.6.-29.8.2010 klo 10-18

Lipunmyynti suljetaan tuntia aikaisemmin.

Yleisöopastukset klo 11 ja 14.30.

Pääsyliput:

-aikuiset 16 €, eläkeläiset 14 €, opiskelijat 10 €, lapset 5-15 v. 5 €, perhelippu 35 €, kausikortti 21 €, opastus 85 €


Aiheet: , , , , , , , , , , ,

Kirjoita kommentti