Umami muualla Facebook

Julkaistu 20. 8. 2013 Teksti Uutuudet, kuvat /kuva Kansallisooppera Ei kommentteja Ooppera

Kansallisooppera ja Kansallisbaletti tarjoavat kahdeksan ensi-iltaa

Suomen Kansallisoopperan ja Suomen Kansallisbaletin kausi 2013–2014 tuo näyttämölle neljä ooppera- ja neljä balettiensi-iltaa. Esityskausi käynnistyy 17. elokuuta Kansallisoopperan orkesterin 50-vuotis-juhlakonsertilla. Mikko Franckin kauden päätyttyä taiteellisena johtajana elokuun alussa aloitti Lilli Paasikivi ja ylikapellimestarina Michael Güttler.

Myynnissä ovat jo kaikki syyskauden esitykset sekä kausikortit, jotka sisältävät syksyn ensi-iltojen lisäksi myös kevään ensi-iltateokset. Kevään 2014 muiden lippujen myynti käynnistyy 7. lokakuuta.

Karita Mattila jatkaa Janáčekin naishahmojen sarjaa

Syksyn ensimmäisenä uutena oopperana nähdään Gaetano Donizettin Don Pasquale, joka on yksi koomisen oopperan mestariteoksista. Tuomas Parkkisen ohjauksessa ja Hannu Lindholmin lavastuksessa vanhan Don Pasqualen naimakauppakommelluksia selvitellään elokuvallisen tyylikkäässä 50-luvun Italiassa. Esitykset johtaa italialainen huippukapellimestari Stefano Ranzani.

Alminsalissa nähdään kaksi 1900-luvun kamarioopperoiden suosikkia. Tšehovin näytelmään perustuvassa William Waltonin Karhussa leskirouva kohtaa häneltä rahaa velkovan tilanomistajan yllättävin seurauksin. Oopperan ohjaa Ville Saukkonen. Francis Poulencin Ihmisen äänessä avautuu yksipuolisen puhelinkeskustelun kautta kokonainen rakkaustarina. Teoksen ohjaa Jere Erkkilä. Oopperat esitetään suomeksi, ja kahden teoksen kokonaisuus lähtee myöhemmin myös kiertueelle eri puolille maata.

Tammikuussa Karita Mattila palaa Kansallisoopperan näyttämölle ja jatkaa Jenůfassa vahvoja tulkintojaan Leoš Janáčekin naishahmoista. Ohjaaja on Tapaus Makropuloksesta tuttu Olivier Tambosi. Produktio on nähty aiemmin Hampurin valtionoopperassa.

Kevään toinen ensi-ilta on Puccinin La Bohème. Luvassa on näyttävä ja todenmakuinen kuvaus nuorten pariisilaistaiteilijoiden elämästä. Ohjaaja Katariina Lahden ja lavastaja Mark Väisäsen yhteistyö vakuutti viimeksi Puccinin Viitan realistisessa toteutuksessa.

Odotetuimpia uudelleen ohjelmistoon palaavista teoksista on Korngoldin Die tote Stadt – Kuollut kaupunki. Kansainvälisen huipputason miehityksen ja Kasper Holtenin ohjauksen ansiosta esitykset olivat viimeksi aivan loppuunmyytyjä. Solisteina loistavat jälleen Camilla Nylund ja Klaus Florian Vogt.

Syyskuussa ohjelmistoon palaa Carmen, jonka nimiroolissa vuorottelevat maailman oopperanäyttämöiltä tuttu Elena Maximova sekä vastikään Kansallisoopperassa Herttua Siniparran linnan Juditin roolissa vakuuttanut Niina Keitel. Suosittu Taikahuilu jatkaa lokakuussa, ja Puccinin Turandot palaa kahdeksan vuoden tauon jälkeen marraskuussa, nimiroolissa nyt ensi kertaa Johanna Rusanen-Kartano. Muita kauden oopperoita ovat Rossinin Tuhkimo-tarina La Cenerentola, Mozartin Don Giovanni, Verdin Don Carlos ja kuuden vuoden odotuksen jälkeen ohjelmistoon palaava Marco Arturi Marellin ohjaus Richard Straussin Ruusuritarista, solistinaan mm. Marsalkattaren roolistaan kansainvälisestikin kiitetty Melanie Diener.

Kotimainen tanssiklassikko ja balettiuutuus koko perheelle

Baletin syyskausi alkaa Seitsemällä veljeksellä. Marjo Kuuselan koreografia Eero Ojasen musiikkiin sai 1980-luvulla suuren suosion kotimaassa ja ulkomaankiertueilla, ja nyt klassikko palaa visuaalisesti uudistettuna.

Seuraava ensi-ilta on Ohad Naharinin Deca Dance Helsinki. Naharinin yhteistyö Kansallisbaletin kanssa on jatkunut jo 18 vuotta. Tässä teoksessa nykytanssin mestari yllättää jälleen vahvalla liikekielellään.

Kauden kotimainen kantaesitysteos on Kaunotar ja hirviö. Koreografi Javier Torres on tehnyt vanhasta sadusta koko perheelle sopivan ja visuaalisesti näyttävän tanssiteoksen, jota säestää Ottorino Respighin vivahteikas musiikki. Torresin ja pukusuunnittelija Erika Turusen yhteistyö kiehtoi katsojia jo Prinsessa Ruususessa.

Huhtikuussa saa ensi-iltansa Peer Gynt. Tarinaan itseään etsivästä maailmanmatkaajasta on koreografian tehnyt maineikas Heinz Spoerli. Teoksessa yhdistetään Edvard Griegin näyttämömusiikkia Brett Deanin ja Marc-Anthony Turnagen uuteen musiikkiin. Produktio on nähty aiemmin mm. Zürichin baletissa ja Berliinin valtionoopperan baletissa.

Kansallisbaletti tekee yhteistyötä myös vierailevien kotimaisten tanssiryhmien kanssa. Syyskuussa Dance United ­-illassa Alminsalissa esiintyvät Carl Knif Company ja Sami Saikkosen luotsaama Pieni Suomalainen Balettiseurue. Molempien ryhmien teoksissa on mukana myös Kansallisbaletin tanssijoita.

Ohjelmistoon palaavat suuret suosikit Lumikuningatar, Prinsessa Ruusunen sekä Bella Figura, joka sisältää Jiří Kyliánin samannimisen teoksen lisäksi William Forsythen teoksen In the Middle, Somewhat Elevated ja George Balanchinen Neljä luonnekuvaa. Viime kaudella loppuunmyyty Lumikuningatar saa nyt peräti 18 esitystä. Espoon Louhisalissa nähdään Kansallisbaletin tähtihetkiä marraskuussa.

Kauden huipentaa toukokuussa Kenneth & Friends -gaala, johon Kenneth Greve on kutsunut kansainvälisiä balettitähtiä esiintymään Kansallisbaletin omien tanssijoiden rinnalla.

Orkesteri täyttää 50 vuotta

Suomen Kansallisooppera ja Kansallisbaletti juhlivat merkkivuosiaan 2011 ja 2012. Juhlat jatkuvat nyt Kansallisoopperan orkesterin 50-vuotispäivillä. Orkesteri aloitti toimintansa 12.8.1963, ja sillä oli ratkaiseva rooli Kansallisoopperan kehityksessä ja suomalaisten oopperoiden suuressa nousussa.

Orkesterin juhlaesitys, Richard Straussin oopperaharvinaisuus Daphne koettiin visualisoituna konserttina Musiikkitalossa 17.8. osana Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa. Juhlavuoden erityishankkeena on Mestarien messissä -konsertti syyskuussa, jossa nuoret muusikot pääkaupunkiseudun musiikkioppilaitoksista saapuvat Oopperaorkesterin vieraiksi ja musisoivat yhtenä suurena orkesterina ammattilaisten rinnalla. Juhlavuoteen liittyy myös Kansallisoopperan orkesterimuusikot ry:n tilaama, päädramaturgi Juhani Koiviston laatima orkesterihistoriikki Enemmän kuin työpaikka, sekä orkesterimuusikko Jaakko Paarvalan kollegojaan esittelevä valokuvanäyttely. Lisäksi yleisö tulee tapaamaan orkesterin jäseniä valikoitujen esitysten jälkeen taiteilijatreffeillä.

Marraskuussa uusi ylikapellimestari Michael Güttler nousee ensi kertaa orkesterinsa eteen, kun Johannes Brahmsin suurteos Ein deutsches Requiem ja Alttorapsodia kuullaan Johanneksen kirkossa ja Lahden Ristin kirkossa. Loppuvuodesta orkesteri, solistit ja lapsikuoro lähtevät tunnelmalliselle joululaulukiertueelle Tammisaareen, Orimattilaan, Porvooseen, Loviisaan, Hämeenlinnaan ja Siuntioon. Orkesteri ja kuoro vierailevat myös Espoossa Urkuyö ja Aaria -festivaalilla elokuussa. Kansallisoopperan solistit puolestaan esiintyvät J. S. Bachin Johannes-passion solisteina Sellosalissa, ja PianoEspoo-festivaalin konsertissa Kansallisoopperan päänäyttämöllä esiintyy Marc-André Hamelin.

Keväällä tulkitaan päänäyttämöllä niin argentiinalaista kuin suomalaistakin tangoa Jorma Uotisen suunnittelemassa ja isännöimässä tanssillisessa konsertissa Tango! – Buenos Airesista Seinäjoelle, jossa Oopperan orkesterin solisteina laulavat mm. Angelika Klas, Matti Salminen ja Mika Pohjonen. Mukana on 20 Kansallisbaletin tanssijaa.

Juhlavuoden kunniaksi Oopperaorkesteriin on saatu myös merkittävä arvosoitin. Juha Berglund on luovuttanut kolmeksi vuodeksi konserttimestari Jukka Merjasen käyttöön omistamansa Andrea Guarneri -viulun vuodelta 1676.

Ohjelmaa lapsille, nuorille ja muille erityisryhmille

Kauden ohjelmistossa on useita nuorille katsojille suunnattuja teoksia. Uutuutena parvilämpiössä nähdään Eppu Nuotion käsikirjoittama ooppera Leijonankesyttäjä 4–7-vuotiaille. Oopperahiteistä koostuvan musiikin on pianolle sovittanut Jukka Nykänen. Koreografi Riku Immosen uuteen, alakouluikäisille suunnattuun Aikala-tanssiteokseen puolestaan musiikin on säveltänyt Iikka Kotaja.

Ohjelmistossa jatkavat Sara Saviolan riemukas nykytanssiteos Fotosoppa 6–9-vuotiaille ja Minna Tervamäen Tanssimatsi yläkouluikäisille. Oopperatalon lisäksi Fotosoppa nähdään Inkoossa, Järvenpäässä ja Kajaanissa, Tanssimatsi taas Iisalmessa, Mikkelissä, Vantaalla ja Viitasaarella. Oopperaan ja balettiin taidemuotoina tutustuttavien, suosittujen Lasten taidetuokioiden lisäksi nyt myös vauvoille järjestetään omat taidetuokionsa.

Keväällä kantaesityksensä saavaa Jukka Linkolan Hölmöläiset-koululaisoopperaa esittävät kauden aikana yhteensä 22 koulun 5.-6. luokat pääkaupunkiseudulla sekä Imatralla, Joensuussa, Kangasalla, Kemijärvellä, Keravalla, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Savonlinnassa ja Tampereella.

Yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun toteutetaan 16–65-vuotiaiden maahanmuuttajien musiikkiprojekti, jossa osallistujat saavat kokeilla äänimaisemien luomista ja vapaata yhteissoittoa omista lähtökohdistaan käsin. Jo tutuista hankkeista jatkaa Kuule, minä sävellän!, jossa lapset ja nuoret säveltävät ammattilaisten johdolla. Toimintaansa jatkaa myös nuorten musiikkiteatteriryhmä Par(r)asvaloissa sekä Balettienergiaa pojille! -hanke, joka tutustuttaa 1.–2.-luokkalaisia poikia baletin maailmaan.

Tanssioppilaitosten NykytanssiPaletti kutsuu jälleen nuoret tanssin harrastajat eri puolilta maata esiintymään Alminsaliin.

Kansallisoopperan taiteilijat jatkavat vierailuja vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitolaitoksiin pääkaupunkiseudulla ja lähikunnissa. Myös suositut Laululla läsnä ja Liikkeellä läsnä -työpajat pääkaupunkiseudun hoiva-alan ammattilaisille jatkuvat, rinnallaan myös uusi, kuvataiteiden käyttöön hoivatyössä ohjaava työpaja.

Suositut viittomakielelle tulkatut esitykset saavat jatkoa, kun kaksi Turandot-oopperan esitystä ja kaksi Leijonankesyttäjä-oopperasadun esitystä tulkataan viittomakielisille. Ensi kertaa kokeillaan myös esitysten kuvailutulkkausta näkövammaisille. Kokeiluun on valittu kaksi Prinsessa Ruusunen -baletin esitystä.

Hanna Rantala ja Jussi Merikanto oopperan solistikuntaan

Kansallisoopperan solistikuntaan on kiinnitetty elokuun alusta lähtien kaksi uutta laulajaa, sopraano Hanna Rantala ja bassobaritoni Jussi Merikanto. Hanna Rantala on ollut solistiharjoittelijana Kansallisoopperassa kahden vuoden ajan 2011–2013. Alkavalla kaudella häntä kuullaan mm. Don Pasqualen Norinan roolissa ja Ruusuritarin Sophiena. Jussi Merikanto on vieraillut Kansallisoopperan eri tuotannoissa jo vuodesta 2009. Tällä kaudella hän esiintyy mm. Don Giovannin Leporellona ja La Cenerentolan Dandinin roolissa. Solistiharjoittelijaksi on kiinnitetty mezzosopraano Ann-Marie Heino.

Kansallisbaletin uuteen nuorisoryhmään valitaan 12 tanssijaa

Kansallisbalettiin on perustettu uusi nuorisoryhmä, jonka toimintaa rahoittaa Jane ja Aatos Erkon säätiö. Säätiö on myöntänyt ryhmälle kolmevuotisen 900 000 euron suuruisen avustuksen. 17. elokuuta pidettyyn koetanssiin kutsuttiin 120 tanssijaa yli 1200 hakijan joukosta, ja ryhmään valitaan 12 iältään 17–23-vuotiasta tanssijaa eri maista.

Nuorisoryhmän tanssijat työskentelevät Kansallisbaletin tanssijoiden rinnalla Kansallisbaletin tuotannoissa ja harjoituksissa sekä erikseen omissa, nuorisoryhmälle tehtävissä koulutuksellisissa tuotannoissa, joista ensimmäinen nähdään toukokuussa. ”Nuorisoryhmä on tärkeä panostus tulevaisuuteen. Sen avulla taataan lahjakkaiden nuorien tanssijoiden työllistyminen ja varmistetaan heidän ammatillinen kehittymisensä”, kertoo ryhmän taiteellisesta toiminnasta ja koulutusohjelmasta vastaava Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve.

Kansallisooppera ja Tapiola Sinfonietta Musica novan uusiksi pääjärjestäjiksi

Musica nova Helsinki -festivaali kuuluu Euroopan merkittävimpiin nykymusiikkitapahtumiin. Joka toinen vuosi järjestettävän tapahtuman pääjärjestäjinä ovat tähän asti toimineet Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Sibelius-Akatemia ja Yleisradio. Nyt joukko kasvaa, kun yhteistyöhön liittyvät Suomen Kansallisooppera ja Tapiola Sinfonietta.

Osapuolet sitoutuvat pitkäjänteisesti festivaalin järjestämiseen ja kehittämiseen. Kukin pääjärjestäjä tuottaa festivaalille aina vähintään yhden konsertin tai muun tapahtuman, joka suunnitellaan yhteistyössä tapahtuman taiteellisen johtajan Anssi Karttusen kanssa. Seuraava festivaali järjestetään helmikuussa 2015.

Tulevien kausien huippuihin kuuluu yhteistuotanto Elektra

Kansallisooppera on tuottanut yhdessä Aix-en-Provencen festivaalin, Milanon La Scalan, New Yorkin Metropolitanin, Barcelonan Gran Teatre del Liceun ja Berliinin valtionoopperan kanssa Richard Straussin oopperan Elektra. Yhteistuotannon ensi-ilta oli Aix-en-Provencessa heinäkuussa Esa-Pekka Salosen johtamana, ja Suomen ensi-illan vuoro on syksyllä 2016. Tuotannon on ohjannut Patrice Chéreau, lavastuksen on suunnitellut Richard Peduzzi, puvut Caroline de Vivaise ja valaistuksen Dominique Bruguière.

Financial Timesin mielestä tuotanto täytti kaikki odotukset: ”Kapellimestarina Esa-Pekka Salonen, orkesterimontussa l’Orchestre de Paris, viiden tähden miehitys ja ohjaajana Patrice Chéreau – tästä tuotannosta kohuttiin etukäteen niin paljon, että olisi palkitsevaa voida osoittaa siitä epätäydellisyyksiä. Mutta niitä ei ole lainkaan.”

Myös Le Figaro piti esitystä ikimuistoisena: ”Mitä festivaalilta voi oikeutetusti odottaa? Poikkeuksellista. Iltaa, jonka muistaa koko elämänsä. Niin ei tapahdu läheskään aina. Mutta kun poistuu Aixin festivaalin Elektran ensi-illasta, sana ’festivaali’ on toteutunut täydessä merkityksessään.”

Tarkemmat tiedot kauden 2013–2014 esityksistä löytyvät Kansallisoopperan verkkosivuilta.


Aiheet: , , , , , , , , ,

Kirjoita kommentti