Umami muualla Facebook

Julkaistu 24. 1. 2010 Teksti Tiedotteet Ei kommentteja Ruoka ja juoma

Aitoja oluita maistelemassa

Espoon Merituulentiellä oli lauantaina iltapäivällä autiota, ehkäpä purevan pakkasen takia. Gallows Bird-pub on kuitenkin jo  täynnä ihmisiä ja puheensorina melkoinen, ovathan siellä käynnissä pubin historian jo 13. Real Ale –festivaalit.

– Uusi Umami-bloggerimme Kristiina Ahovuori on perehtynyt suomalaiseen ruokakulttuuriin monelta kannalta. Olutta ei pidetä naisten juomana, mutta se on Krissen mielestä rento juoma, josta löytyy ihan yhtä paljon nyansseja kuin viineistäkin. Krisse aloittaa ruoka/juomabloginsa Umamissa tästä lähtien.

Merituulentien tilaisuus on suosittu ja monet festivaalia varten hankitut oluet ovat jo ehtineet loppua. Näyttää siltä, että suomalaisetkin osaavat nauttia ja arvostaa aitoja oluita!

Mitä Real Ale sitten oikein on? Sana juontaa juurensa vanhasta germaanisesta aluthista, josta myös oman olut-sanamme voi olla lainattu. Olutharrastaja Esa Karell Perinteisen Oluen Seurasta kertoo, että ale on olutta, johon ei lisätä hiilidioksidia. Suomalaisittain ne maistuvatkin siksi ainakin tottumattomalle väljähtäneiltä, mutta tuo ”kuplattomuus” siis on oluen erikoispiirre. Niitä ei myöskään suodateta tai pastöroida. Alet ovat perinteisesti melko mietoja oluita ja siksi niitä voi huoletta maistella useampia kuten minä täällä Gallowsissa nyt lauantaina teen.

Varsinainen juju real ale-oluissa on kuitenkin se, että niiden säilytys ja tarjoilu vaativat pubin pitäjältä kovaa ammattitaitoa. Oluet nimittäin valmistellaan juomakuntoon vasta pubin kellarissa ja  niiden myyntiaika kestää vain muutaman päivän. Itse tarjoilu vaatii sekin omat niksinsä, koska olut pumpataan lasiin alipainepumpulla tai lasketaan suoraan tynnyrin kyljestä! Tämä onkin yksi syy siihen miksi näitä oluita ei peruspubeissa näy – janoiset juomarit kun eivät malta odottaa minuutteja omaa oluttaan.

Itse luulin, että kaikki real alet ovat nimenomaan aleja, mutta näin ei ole. Esimerkiksi Gallows Birdissä oli näillä festivaaleilla tarjolla mm. stouteja, bittereitä ja mildeja. Makukirjo on valtava.

Maistoin Beartownin Ginger bear-olutta, joka nimensä mukaisesti maistui tulisesti inkivääriltä ja sopisikin siksi varmasti mainiosti esimerkiksi thaimaalaisen ruoan kumppaniksi. Bristol Beer Factoryn Milk Stoutissa tuoksui paahteinen kahvi, ja loppumaussa häivähti hieman suklaata. Perinteisempiä olutmakuja löysin Castle Rockin Harvest Pale ja West Berkshiren Dr. Hexter’s Healer –oluista, joista kumpikin olivat ehdottomia suosikkejani.

Kadun vain sitä, etten tilannut Harvest Palen seuraksi herkullisen näköistä ja aidosti sanomalehtipaperissa tarjottavaa Fish ’n Chips annosta, koska maut olisivat taatusti täydentäneet toisiaan.

Alkossa Real Ale-oluita saattaa satunnaisesti löytyä. Niitä on kuitenkin tarjolla useissa pubeissa  ja Perinteisen Oluen Seura ylläpitääkin sivuillaan listaa eri olutravintoloiden tulevasta ale-valikoimasta http://www.posbeer.org/php/ra-watch.php. Sitä kannattaa ehdottomasti käydä vilkaisemassa, koska real alet ovat todellinen makunautinto kaikille oluesta pitäville.

Umamia elämäänne toivoo Krisse!

Kuva osoitteesta:
http://www.ratebeer.com/beer/castle-rock-harvest-pale/31707/


Aiheet: , , , , , ,

Kirjoita kommentti